Takes my pain away

Toimin lääkkeiden avulla,

nukun lääkkeiden avulla,

pysyn hereillä kofeiinin avulla, 

elän musiikin avulla. 

10 päivän päästä näen A:n ensimmäistä kertaa koko kesänä.

En ole soittanut akuutille polille, en ole puhunut muille kuin Ophelialle pahasta olostani

ja olen tuhlannut rahani hypomaanisten kohtausten aikana turhuuksiin.

Haluan vain vahvemmat lääkkeet, jonkun jolle puhua ja normaalin päiväjärjestyksen.

Self-hatred grows in me like cancer

Mä annan itselleni luvan syödä 3 riviä suklaata ja kaksi minuuttia viimeisen palan jälkeen alan katua. Oksettaa. Voinko lähteä juoksulenkille? Saanko oksentaa? Mitä helvettiä mä nyt teen?
Ajatukset juoksee oravanpyörässä ja mä yritän olla ajattelematta.
Mun piti olla niinkuin muutkin on. Ehkä mä en vaan osaa.

Lukitsen kylpyhuoneen oven, laitan veden valumaan ja kumarrun lavuaarin ylle. Työnnän sormet kurkkuun, yskäisen kerran, toisen ja kolmannen, mutten enää osaa. En saa kehoani taipumaan tahtooni vaikka kuinka yritän. Ahdistaa. Palaan huoneeseeni, haen ketipinorit laatikosta, otan yhden, otan toisen, hengitän syvään.
Kirjoitan nyt, odotan, että lääkkeet tekevät tehtävänsä ja turruttavat mut, että saan mennä nukkumaan rauhassa.

healthy skinny girl diet & food diary

Tulin eilen kotiin Ophelian luota, ja tänään aloitin healthy skinny girl dietin.
Päivän kalorisaldo on 920/900, joten olen aika tyytyväinen itseeni.
Ophelian luona lihoin 1-2 kiloa, join paljon viiniä ja söin liikaa kaikkea pahaa.
Perheeni matkustelee tämän viikon ilman minua, joten kävin kaupassa ostamassa ruoat, joita saan syödä, tein ruokasuunnitelman ja tulostin isolla fontilla HSGD:n ohjeet seinälleni. I'm prepared to fight.

Aloitan myös HSGD:n avuksi ruokapäiväkirjablogin, joka löytyy täältä.
Jos siis kiinnostaa seurata epäonnistumisiani, onnistumisiani sekä päivittäistä kalori-intakea, klikkaile itsesi tuohon suuntaan! En nimittäin aio julkaista tässä blogissa niitä ollenkaan...

Haleja,

Emily.