'' Huomenna on parempi päivä '' -
ja paskat.
Yhtä paska fiilis kuin eilenkin. Mä yritin tehdä vatsalihasliikkeitä mutta ahdistuin ja lopetin kun läskit tuli tielle. Mahdoin olla komea näky maatessani lattialla hiuksiani repien. Niistä läskeistä pitäisi päästä eroon muutamassa viikossa. Enää tämä ei voi olla ikuisuusprojekti, kun se kaksi vuotta sitten asetettu tavoite häämöttää. Kesäkuun alussa täytyy olla kesäkunnossa. Jos en olisi repsahtanut ja luovuttanut yhdessä välissä mä olisin jo nyt tavoitteessani, mä olisin jo se 40-kiloinen Emily mikä haluan olla.
Tähän asti mä olen ajatellut, että mä saan syödä kaksi kertaa päivässä, koska niin normaalit ihmiset tekee. Mutta yleensä ne, jotka ovat mun mielestä normaaleja ihmisiä ovat lihavia tai normaalipainoisia. Ei, mä en halua olla normaali. Mä inhoan koko sanaa, koska mä en ole koskaan sopinut siihen sanaan. Se on sellainen sana, jolla mua ei ole ikinä voinut kuvailla. Enkä halua että voi nytkään.
Mä teen sen taas, koska mä tiedän että mä pystyn siihen. Pystyin aijemminkin, ja mä pystyn siihen nytkin. Anteeksi kaikki joille joskus lupasin etten enää palaa tähän. Mä palaan ryömien takaisin rakkaaseen blogimaailmaani ja prettythin.comiin, imen itseeni kaikki keinot joilla musta tulee nopeasti laiha, kadehdittavan laiha. Huomemma mä en enää syö kahta kertaa päivässä. Vain yhden, ja päivän kaloritotal saa olla korkeintaan 500. Viikonloppuisin 1000/pvä koska pelkään että joudun muuten säästärille. Mutta koska mun peruskulutus on noin 1700kcal/päivä niin mä en toivottavasti liho 1000 kalorista..
Nyt mun pitää oikeasti lopettaa, mä haluan nukkumaan, kuuntelemaan surullisia biisejä ja tuntemaan oloni entistä turhemmaksi, ainakin tiedän olevani olemassa.
