it's not supposed to hurt this way

Apua, en usko tätä todeksi! Kiitos todella paljon Ainur!♥

1. Kiitä tunnuksen antajaa.
2.Kopioi kuva ja liitä se blogiisi.
3.Laita linkki keneltä sait tunnuksen.
4.Kerro seitsemän asiaa itsestäsi, joita muut eivät vielä tiedä.
5.Anna tunnustus seitsemälle, linkitä heidät blogiisi ja kerro heille tunnustuksesta.

Seitsemän asiaa jota ette tiedä. Vaikeaa.

1. Oon inhonnut elämääni jo lähes neljä vuotta
2. Postauksien kirjoittaminen on nykyään todella harkittua ja vaikeaa mulle
3. Suurinosa mun kavereista tietää mun viiltelystä kun jäin yhdelle kiinni kerran ja osa heistä tekee sitä itsekin. Mulla ei kuitenkaan ole ollut mitään osaa tähän, kaksi kolmesta kerjää huomiota.
4. Oon koukussa energiajuomiin ja kofitabseihin.
5. En halua päästää irti mistään muistoistani tai mistään muustakaan entisestä, pelkään kaikkea uutta ja vierasta ja samalla rakastan sitä.
6. Välillä tuntuu kuin mulla olisi todella hyvä itsetunto, ja välillä se makaa palasina lattialla.
7. Vanhemmat elävät asumuserossa, ja tilanne parani välillä. Nyt se on palannut takaisin entiseen riitelyyn, kylläkin vain puhelimen välityksellä.

Tunnustus lähtee seuraaville: Julia, Rikki, marmori, ja ne jotka eivät ole tätä vielä saaneet ja haluavat tämän ^^ (laiskalaiska, anteeksi! ♥)

* * *

Tänään mä en jaksa välittää. Löysin vuoden vanhoja kuvia, olin laihempi. En jaksa, revin läskejäni ja toivon että ne lähtisivätkin noin helpolla. Mutta ne eivät katoa. Tajuan, että sen eteen täytyy tehdä paljon töitä, ja mulla on edessäni vielä pitkä ja kivinen matka. En vain jaksa välittää juuri nyt. Mut on kai tarkoitettu tällaiseksi läskiksi. Haluan silti kumota sen. Mutta mä en osaa.

Kahdessä päivässä tuhosin 400 gramman karkkipussin, 1440kcal.
En jaksa kirjoittaa enempää, turta olo. Ne tappelee taas.
Rakkaus on syvältä tuolta jostain ja haluan viiltää.
Ehkä teenkin sen. Rakastan teitä♥

can't you see I'm faking it all

W: Älkää odottako mitään pitkää postausta, asiaa ei tunnu olevan, ei sitten yhtään.

Otsikko on seissyt paikallaan viimeiset kaksikymmentä minuuttia, mutta en ole saanut yhtään tekstiä aikaiseksi.

En ole jaksanut tulla tänne kertomaan teille epäonnistumisistani päivä toisensa jälkeen. Jokainen päivä on niin samankaltainen kuin olla voi. Läskeilen, käyn koulussa, dataan. Mitä siihen lisäämään. Nukkumista ei tueta.

Mä en ole käynyt vaa'alla torstain jälkeen mikä saattaa olla aika hyvä asia. Olen vain lihonut, tiedän sen. Veikkaan painon nousseen takaisin 58 kiloon. Läski kun olen. En enää se 50 kiloinen, ja kun tarkemmin ajatellaan, olin silloinkin paljon kauniinpi kuin nyt. Miten helvetissä kuvittelen, että voisin olla kauniimpi näin. Kai se on vain se halu luovuttaa. Vuosi sitten painoin 51 kiloa. Ei uskoisi. Fail.

Mulla on ollut tällä viikolla synttärit. Ja se muistuttaa mua Tytöstä. Muhun sattuu, sattuu niin ettei mitään rajaa. Syntymäpäivänä pakolliset onnittelut edellämainitulta. Koruton viesti joka sisälsi pelkän onnittelun, ei mitään aitoa. Sattuu enemmän kuin pitäisi. Selviän kuitenkin nykyään vielä entistä paremmin tekohymyllä joka pakotetaan kasvoille joka päivä. Otsikosta voi päätellä. Tänäänkin nauroin M'än seurassa, ei se nauru ollut aitoa. Menikö se läpi? Sitä en tiedä. M on niin sokea ettei hän huomaa että jokin olisi väärin vaikka itkisin. Menin M'än kanssa Tyttöä vastaan, ja kun saavutimme toisena mainitun, ei hän edes katsonut muhun päin. Sattui, ahdisti ja melkein itkin kotimatkalla. Lähdin paikalta niin nopeasti kuin mahdollista. Mitä te olisitte tilanteessani tehneet? ;o

Oli tässä päivässä jotain hyvääkin. Tuntui ihanalta puhua pitkästä aikaa Jessicalle kunnolla. Thx rakkaus kun jaksoit taas vaihteeksi kuunnella kun angstasin♥!

Ei mulla muuta, tsemppiä ja voimia kaikille pus♥

breathing is harder than ever!

Tästä tulee lyhyt postaus, sanon sen jo nyt.
Huomenna vaa'alle. Jos vaaka näyttää yli 57 kiloa huominen on kidutusta. Koko päivä hedelmädietin mukaan ~310kcal. Jos se taas näyttää 56 tai alle, huominen on vähän rennompi. Ajattelin totaliksi jotain 1000kcal maksimissaan.

Koska mulla ei ole koko päivää aikaa tämän postauksen kanssa, mä lätkäisen tähän päivän kalorit ja vähän lisäinfoa siitä hedelmädietistä.

• Neljä leipää (~300kcal)
• Lihapiirakka (290kcal)
• Salaattia (~100kcal)
• Jugurtti (46kcal)
  

Seriously, _neljä leipää? Total ylöspäinpyöristettynä ~700kcal. Nyt tuntuu siltä että unohdin tuosta jotain, sillä en tasan ole voinut syödä noin vähää. Mulla on kauhean läski ja turvonnut olo koko ajan. Se alkoi jo aamulla, kun suunnitelmissa oli laittaa punaiset pillifarkut kouluun. Läskit kuitenkin estivät suunnitelmani - olen lihonut niin paljon, etteivät lempifarkkuni mene enää kiinni! Päätin että jouluna ne menevät jo kiinni, pakko niiden on.

Sitten nopea kertaus siitä hedelmädietistä. Ajattelin toteuttaa sen taas kerran ensiviikolla maanantaista perjantaihin. Siinä siis syödään pelkkiä hedelmiä joka päivä, ja kaloritotal on aina korkeintaan 310.

Breakfast:
1 piece of high-carb fruit (banana, large pear, ½ mango)
total: varies

Lunch:
1 piece high-fiber fruit (apple, plums, ½ cup berries)
total: varies

Dinner:
1 piece citrus fruit (orange, small grapefruit, tangerine, 2 clementines)
total: varies

total: 220- 310 calories, 1 gm fat

I guess siinä olikin tämän päivän postaus, hey ottakaa huomioon että en angstannut (juuri) yhtään!
Tsemiä kaikille! ♥

sometimes I think I'm going crazy

VAROITUS: kilometripostaus

♪: My Heaven - BIGBANG

Jotenkin kuin ihmeen kaupalla kirjoitan edelleen noin joka toinen päivä.
Arvatkaa mitä? Eilen en mennyt kouluun. Ei lähtenyt ääntä yhtään joten totesin sen turhaksi. Tänään olin jo taas koulussa, sillä en halua jäädä liikaa jälkeen. Olisin muuten missannut venäjän tunnit jo kolmen viikon ajan ja siinä jää todella helposti jälkeen.

Feilasin eilen illalla. 6PM mennessä olin syönyt ~500kcal kunnes mutsi tuli kotiin. On todella ihme, että mutsi tekee ruokaa töistä tultuaan, mutta eilen tämä ihme tapahtui. Makaronia ja jauhelihakastiketta. Hiilareita, rasvaa ja turhia kaloreita. Kilttinä tyttönä söin lautasellisen, aivan liikaa eikä kaloreista tietoakaan. Illalla laskeskelin ahdistuneena, että kalorit nousivat yli tuhannen.
Tänään sitten puolestaan on mennyt ihan hyvin, tähän mennessä joku ~900kcal. Se on liikaa, mutta tällä hetkellä multa ihan helvetin hyvä saavutus. Tuo kalorimäärä sisältää jauhelihakeittoa, sämpylän ja makaronia. Damn. Miksi en vaan osaa?

Tuosta kai pystyy jo päättelemään, että se edellisessä postauksessa etsintäkuuluttamani intsekontrolli on edelleen hukassa. Toivottavasti se löytyy ennen perjantaita, sillä en halua pettyä astuessani sen vaa'an päälle jälleen kerran. Tavoitteena se 56 kiloa, kun viime kerralla vaaka näytti 57 kiloa. Ja for fuck's sake jos ei ole paino tippunut yhtään.. Nimittäin en muista koska kävin vaa'alla viimeksi, mutta sen muistan että siitä on joku viikko jo. Ja kilo/viikko olisi minimivauhti, jos aijon päästä joulutavoitteeseen.

Asiasta kukkaruukkuun, nukuin tuossa äsken melkein kaksi tuntia ja nyt on kovempi väsy kuin ennen nukahtamista. Pitäisi vielä jaksaa tehdä läksyt, käydä suihkussa ja siivota. Ajattelin nimittäin petrata koulussa, kun laskettiin tänään keskiarvoja osana yhteishaku-harjoittelua. Se oli kamalaa. Vieressä istunut El hehkutti keskiarvoaan, joka on 9,02 tai jotain vastaavaa ja meitsi vieressä yritti olla kuin en olisikaan olemassa; mun 'yleinen koulumenestys' on tällähetkellä 8,10. Pettymys. Saisinko millään nostettua tuota 8,5 kevääseen mennessä? Vaikka en edes hae lukioon pelkästään, vaan kaksoistutkintoon, mä haluan että ka on mahdollisimman hyvä. Mua ahdistaa olla näin huono, vaikka 8 on numerona 'hyvä'. Toki yhden luokkamme parhaan oppilaan A'n keskiarvo oli vain hieman minua korkeampi, mikä oli sinänsä suuri ihme ja pieni ilonaihe. ^^

Ajattelin koittaa ensiviikolla jälleen kerran sitä Fading Obsessionin hedelmädiettiä. Ikävä kyllä se onnistuu vain viiden päivän ajan, koska viikonloppuna joudun syömään pakollisen lounaan siskon ja mutsin kanssa. Laitan tästä lisäinfoa viikonloppuna tai joskus, kun aihe on ajankohtaisempi.

Keep on trying, tsemii♥

'Oletko koskaan rakastanut ketään niin paljon, että antaisit hänen vuokseen kätesi, ei kuvainnollisesti, ei, vaan antaisitko kirjaimellisesti kätesi hänen vuokseen? Kun he tietävät olevansa sydämessäsi, ja sinä tiedät olevasi heidän suojansa, aiot tuhota jokaisen, joka satuttaa heitä. Mutta mitä tapahtuu, kun Karman laki kostaa sinulle ja kaikki, minkä vuoksi seisot, kääntyy sinua vastaan kaikesta huolimatta? Mitä tapahtuu, kun täytyt tuskalla?'

don't look back 'cause I'm crying

♫: P!NK - Mean

Uskon, että jokainen meistä tietää sen tunteen kun on mennyt muuten hyvin, mutta sitten feilaat ja pahasti. Ennen sortumista on aina uskomattoman hyvä olo, ja sitten se kaikki romahtaa yhdessä vilauksessa. Mulla kävi taas vaihteeksi tänään noin.
Kello oli 5PM ja mulla ihan loistava tsemppi päällä. Kaloreita oli siihen mennessä kertynyt ~700 ja olin tyytyväinen. Mutta sitten feilasin, mentiin kavereiden kanssa kaupungille ja _Heseen. Kasvisateria. Sieltä kaloreita ~700. Miten noin vähän? En syönyt kuin alle puolet siitä hampurilaisesta. Ranskalaiset 220kcal, feilasin: otin normilimun miettimättä sen enempää. Join siitä puolet kun tajusin virheeni. Siitä n. 80kcal. Kasvishampurilaisesta alle puolet; ~330kcal.

Ei siinä vielä mitään. Olen tänään possuillut ihan kunnolla.
Tuon jälkeen ostin suklaalevyn, saa ja pitääkin hakata.
Kalorit juuri nyt, kello 8:15PM, siis yli 2000. Tappakaa, tappakaa.
Okei, en possuillut tuota suklaata kokonaan yksin, mutta silti liikaa. Ahdistaa.

Right, muihin aiheisiin. Mutta mä todellakin tarvitsen mun rakkaan itsekontrollini takaisin. En halua syödä, enkä siksi tajua miksi syön. En edes tykkää ruoasta mitä syön. Syön vain syödäkseni. Hullua.

Okei, tänään oli koulu-uinnit. En mennyt. En todellakaan mennyt. Läskit, flunssa yms.
Suurin huolenaihe oli läskit. Oikeasti hävettää ettei mitään rajaa. Varsinkin tänään kun oltiin Hesessä ja luokkalaisiani ja muutenkin tuttuja poikia tuli sinne. Häpeän muutenkin aivan älyttömästi kun joku katsoo kun mä syön ja nämä vielä sanoivatkin jotain siitä. Läski, läski!

Arvatkaas mikä perjantaina odottaa? Vaaka.
Pelottaa, olen läski ja vaaka kiljuu tuskasta kun astun sen päälle.
Jos se näyttää yli 57 niin irtoaa päitä.

Ja nyt kun tämän asiasta toiseen hyppimisen olen aloittanut, niin sanottakoot että yksi ilonaihe tässäkin päivässä ja eilisessä on ollut; Tyttö.
Ei, vieläkään ei ole mitään erikoista mutta silti olen kinda onnellinen.
En nyt jaksa selittää mutta. Tykkään tästä tunteesta ensimmäistä kertaa pitkään aikaan.
Tykkään olla rakastunut.

Yksi uusi lukija, kiitos. ♥
Tsemiä kaikille teille love ya!♥

love drunk

♫: the GazettE - distress and coma

Kaksi päivää kirjoittamatta. En vain laiskana ole jaksanut tulla Bloggeriin kirjoittamaan. Ei sillä, että jotain erikoista olisi tapahtunut. Torstaina olin jopa koulussa, saa taputtaa. Tilanteesta tekee plusmiinusnollan se, etten taas ollut tänään koulussa. Lagasin siis kotona tämänkin päivän.

Eilen olin koulun jälkeen erään kaverin, sanotaanko nyt vaikka S'än luona parin muun kaverin kanssa. Mulla oli koko illan aika hyvä olo, kunnes tunteet hyökkäsivät päälle ja sen tilanteen kestäminen oli jo todella vaikeaa. Jos tuosta jo ei arvannut; Tyttö oli siellä myös. Aluksi oli todella hauskaa, en ajatellut tunteitani tätä kohtaan, mutta jossain vaiheessa mieliala vain laski ja huomasin jääväni tuijottamaan Tyttöä yhä useammin ja useammin. Se oli kiusallista, sillä pari kertaa hän taisi huomatakin kun minä vain tuijotan. Hävetti ja käänsin tietysti katseeni nopeasti pois. Sivuhuomautuksena; Hän tietää tunteistani, great. Silti me junnataan paikallamme ja se ahdistaa mua. Pelkään että tämäkin päättyy julmasti ennenkuin(vai ennen kuin? Äidinkieli sujuu..) mikään on edes kunnolla alkanut.

Tänään on mennyt alas n. ~1700kcal which includes Fitness-muroja, myslipatukan, pieniä karjalanpiirakoita ja Geisha-karkkeja. Huomaatteko; olisi mennyt loistavasti jos en olisi syönyt niitä suklaanappeja mitä mulle tuotiin kaupasta. Fail, fail, fail! Heti kun olen 100% parantunut, palaan normaaliin ohjelmaani. On jo tavallaan ikävä jokaöistä rutiinia med vatsa- ja reisilihakset.

Huomenna vaa'alle? We'll see.

Tsemiä kaikille ihanille lukijoille! ♥
Mä lupaan kirjoittaa useammin tästä päivästä alkaen.
Jos siis teitä enää ylipäätään kiinnostaa lukea tätä?

If I believe,
Then the persuading injury won't disappear
In the thinned dream
The reality that does not wake up reflects (now)
Even grief
If it answers me with a real face,
The damage will be good.

I will still be there

♫: G-DRAGON - Heartbreaker

Laglag. Netti pätkii aivan viimeistä päivää..
Oh, terkkuja laiskurilta. En mennyt tänään kouluun koska väsytti enemmän kuin ikinä. (Okay, that's a lie, melkein enemmän kuin ikinä) Jäin kotiin nukkumaan niinkin huonon tekosyyn varjolla kuin huono olo. Voitteko uskoa, että mutsi antoi mun jäädä kotiin? Ehkä perustelut olivat hyvät; viimeviikolla flunssan kourissa, mutsi pelkää että tulee joku jälkitauti. Huomenna mun täytyy luultavasti mennä kouluun, koska on matikankoe jonka muut ovat jo tehneet ja huominen on mun viimeinen mahdollisuus päästä kurssista läpi. Help!
Se siitä aiheesta, leikitään että teitä kiinnostaa olenko kotona vai koulussa lagaamassa.

Eilinen iltapaino oli yllätykselliset 57kiloa. Voitteko uskoa, että se viime viikolla 60kiloa painanut tyttö painaa nyt kolme kiloa vähemmän? Mitä mulle tapahtuu?
OK, veikkaan että viimeviikon sairastelulla on osuutensa asiaan, ei tehnyt mieli syödä. Plus tuntuu että vihdoinkin olen oppinut syömään vaan kun on nälkä eikä silloin kun sattuu olemaan tylsää. Ehkä mä sittenkin onnistun, ja pääsen 53kg jouluksi? Keväällä kun saan (toivottavasti) peruskoulun päättötodistuksen käteen, oon vähintään se 45kiloinen tyttö, mikä mun pitäisi jo olla kun tätä laihdutusta on jatkunut silloin kaksi vuotta. 53kilosta oli vielä helppoa pudottaa, mutta täältä 57kilosta on pitkä matka. Huoh~

Ensiviikolla ensimmäinen koulu-uinti! Varma kuolema, häpeäkuolema nimittäin. V i h a a n sitä maikkaa, ja se vihaa mua joten tasoissa ollaan. Anteeksi nyt, etten ole joku vtun superurheilija joka on hyvä kaikessa mihin ryhtyy. Ainoa liikunta mistä saisin/ansaitsisin kympin on streetdance, arvatkaa vain kaksi kertaa kuuluuko se liikkamaikan suunnitelmaan? Ei tietenkään, puoli tuntia musiikkiliikuntaa enkä saanut pienintäkään kehua tältä.. ämmältä! Ottaa päähän niin suunnattomasti. Tekee mieli juosta pois itkien joka kerta kun maikka on vttumainen, tai toisaalta huutaa tälle päin naamaa kaikki. Jätän kuitenkin tunteenpurkaukset aina väliin ja kärsin hiljaa. Jälleen kerran huoh~

En keksi mitään kirjoitettavaa enkä halua tylsistyttää teitä kuoliaiksi.
Lupaan kirjoittaa useammin, syynä nyt vain on ollut se että sisko on vallannut konetta joka ikinen ilta..

Aa, bannerista viel: se on sittenkin väliaikainen kunnes löydän jostain aikaa tehdä paremman. Tajusin että ei tuo olekaan mikään ihmeellisen ihana 8)

You've come too far to take orders from a cookie, my dear girls.
Tsemii ! ♥

I'm going down on my, on my knees for you

Bannun laatu 10+++ thx blogger ..

Tein eilen uuden bannerin mutten jaksanutkaan panostaa siihen. Alkuperäinen inspiraatio siis katosi, anteeksi että tuosta tuli vähän outo ehe.. hain jotain easy-on-eyes tyyliä.
En mee tänäänkään kouluun, yay! Ei liksatuntia, inhoaninhoaninhoan sitä maikkaa. Aikaa kirjoittaa Nanoa ja nukkua ja sitten pitää kyllä käydä koululla kun on yksi pakollinen juttu mutta .. who cares.

Isänpäiväkierros meni aivan loistavasti, en syönyt _yhtään mitään. Mulla oli niin älyttömän huono olo - ja on toki vieläkin - etten voinut syödä mitään. Onneksi ei ollut juuri mitään tarjollakaan! Söin siis eilen pakollisen lounaan(~750kcal) ja riisiä myöhemmin illalla. On se liikaa, mutta olin todella onnellinen kun pystyin syömään jotain vaikka oli niin kamala olo, niin en jaksanut välittää kaloreista.

Meillä vaihtuu tänään jakso; lyhyempiä päiviä, vastapainoksi neljä kahdeksanaamua. Miksi vuoden pimeimpään aikaan pitää olla näin monta kahdeksanaamua. Herääminen aamuisin tuntuu olevan mission impossible kun sisäinen kello onkin tunnin myöhässä.

Oh, takaisin banneriin; what do you think?

xoxo, emily.

underneath the cuts and bruises - find the game where no one loses

♪: P!NK - I'm Not Dead

Mä tein sen taas, ja oon pahoillani.
En ole kirjoittanut ikuisuuteen. Aina on pitänyt mutta ikinä en ole jaksanut.
To be real oon lagannut kotona viimeiset kolme päivää flunssan kourissa. Viime yönä en nukkunut kuumeen takia. Plus oon syönyt ihan liikaa.

Paino junnaa jo luultavasti jossain ~60kilon kohdalla, läskiläskiläski.

Eilinen meni ihan hyvin syömisten osalta, en ahminut koska ei todellakaan ollut nälkä. Ei ole nytkään, tähän asti intake joku ~500kcal. Toinen ~500kcal tulee lounaasta. Okei, en mä oikeasti tiedä paljonko kaloreita siinä on, mutta on turvallisempaa heittää yläkanttiin, että sitten tietää mistä lihominen johtuu..

Ai niin, pieni ilonaihe: vihdoinkin lunta! ♥
Sen vastapainoksi se, että on kylmä enkä tykkää olla ulkona silloin.
Pimeät talvi-illat ovat toki ihania ja rauhoittavia yksin parvekkeella istuen mutta on siellä vähän kylmä..

Äh, huomasin että vaihdan taas aihetta kokoajan, mutta ilmeisesti haluan vain saada tämän postauksen nopeasti julkaistuksi. Olen nimittäin varpaillani koko ajan siskoni takia. Meillä on tällähetkellä vain yksi mokkula koska toinen on korjauksessa ja sisko käy siis aina mun koneella. Se on aika rasittavaa, koska tuntuu siltä ettei ole mitään yksityisyyttä kun sisko tonkii kaiken koneeltasi. Esimerkkinä nyt se mun Nanowrimo, joka edistyy aika huonosti. Tekee mieli vaihtaa aihetta koska en todellakaan osaa enää kirjoittaa aiheesta mitään. Viime vuonna kirjoitin lähes samasta aiheesta joten se voi olla syynä.

Ylläri, aiheenvaihto.
Koulussa vaihtuu jakso maanantaina, ja tästä lähtien liksaa on maanantaisin.
Se tarkoittaa sitä että mulla ei ole mitään mahkuja olla tarpeeksi laiha koulu-uinneissa.
Pelkään jo ihan helvetisti niitä, sitä häpeää mitä koen kun muut näkevät mun läskit. En todellakaan halua sinne muiden haukuttavaksi

Okei, nyt ei tuu enää kirjoittamisesta mitään, inspiraatio katosi, ihan mun tuuria.
Tsemiä kaikille teille ja anteeks taas etten vastannut kaikkiin kommentteihin .. ♥♥

Tekeekö se heikoksi kun rakastuu heikkoon?

♪: Escape the fate - Something

Jälleen kerran pyydän anteeksi suunnittelematonta taukoa, en vain ole keksinyt mitään kirjoittamisen arvoista.

Joku randompaino eiliseltä: 60kiloa. Vaatteet päällä, ahmimiskohtauksen jälkeen. Se on ainoa lukema vaa'alta kolmeen päivään. Tulisiko joku ihana ihminen lyömään mua?

Kuukausi vaihtui läskeilyn merkeissä. Eilen reilut ~2500kcal ja tänään joku ~1500kcal. Aina liikaa. Huomenna ei mitään, ei saa tulla mitään. En muuten voi mennä koulu-uinteihin ja keskiarvo laskee enkä pääse peruskoulun jälkeen minnekään.

Yritän kertoa tässä postauksessa jotain jostain selkeästi, katsotaan nyt mitä siitä tulee.

1st Tänään alkoi Nanowrimo, yay. Mulla tavoitteena 30.000 sanaa ja novellin nimenä 'Won't you take me by the hand?' Kirjoitan sh'n omaavasta tytöstä koska se tuntuu omimmalta tavalta purkaa ahdistusta ja muuta..

2nd Sain edellisyönä M'ältä viestin. Se kysyi tykkäänkö vielä Tytöstä. Vastasin että en tiedä, kai, mutta kuitenkin ihan liikaa. Kysyin miksi, mutta en saanut vastausta. Vain lupauksen selityksestä myöhemmin. Nyt ahdistaa kun en tiedä mistä on kyse.

3rd Herkkulakko alkoi tänään uudestaan jo kolmatta kertaa. Miksi, oi miksi mä olen näin fail etten osaa olla herkkulakossa edes kuukautta? Nyt olen sitten jouluun asti herkkulakossa, se tarkoittaa sitä etten saa synttäreinäkään syödä mitään herkkuja. No mikäs siinä, en varmaan muutenkaan vietä synttäreitä mitenkään erityisesti. Haluaisin juomaan silloin, katsoo nyt..

4th ISO KIITOS kaikista viimepostaukseen tulleista kommenteista. Ei, en ostanut niitä Nutrilett-juttuja sitten ollenkaan. Kiitti myös kaikista vinkeistä, uusi viikko ja uudet kujeet; kaikki vinkit käyttöön vain!

Nyt mun pitää lopettaa, sisko hönkii niskaan enkä halua sen löytävän tätäkin blogia.
Tsemiä kaikille ja anteeksi kun en vastannut kommentteihinne ! ♥♥