you'll be alright in the aftermath

En oikeastaan jaksa kirjoittaa mitään.
Raajat tuntuvat älyttömän raskailta ja mulla on harvinaisen lihava olo.
Olen paisunut kauheasti, en kehtaa mennä huomenna kouluun sillä vaatekriisi on ylitsepääsemätön. Millä helvetillä peitän läskini tällä kertaa?
Ei riitä että omistan lihavan vatsan, mutta myös reiteni ovat järkyttävän kokoiset.
Alle viikko päättäjäisiin ja mä näytän tältä.
Ei, ei näin Emily.


Toivottavasti teillä on mennyt paremmin kuin mulla.
Haleja ja tsemiä!

ps. Muistakaa, että vielä voi kysyä !
pps. love sucks

bound to your side i'm trapped in silence

Mulla menee kaikki todella huonosti; ihmissuhteet, syöminen, liikkuminen. Koulu on ainoa joka menee jotenkin kohtuullisesti. Siltikään mä en ole viiltänyt kohta kahteen viikkoon, mikä on vain positiivista. Olen jatkuvasti halunnut tarttua terään ja piirtää iholle pari viatonta viivaa, mutta jotenkin olen aina estänyt itseäni.

Lupaan kirjoitella pidemmin viikonloppuna, kun luokkaretki vie ensiviikolta kaksi hyvää kirjoituspäivää.
Sitten vielä tällaistä ....



Tässäpä tämä lupailemani 'yllätys'. En nyt keksinyt muutakaan, ja ei ole tämän blogin puolella tälläistä ollut!

Eli siis, kysellä saa keskiviikkoon asti (koska en ehdi vastata kuitenkaan ennen torstaita). Toivon, että käyttäisitte järkeä niissä kysymyksissänne, sillä en haluaisi kauheasti niitä karsia :--) Kiitän.
Enkä sanonut tuota siksi, että luulisin teidän jättävän asiattomia kysymyksiä, mutta tuntui vain järkevältä sanoa siitä etukäteen.

Ihanaa perjantainjatkoa kaikille, voimia ja haleja ! ♥

you should've known from the start that it wouldn't last forever

En enää päässytkään koneelle eilen illalla, joten en ehtinyt tehdä sitä ylläriä.
Mutta se tulee kyllä tänään koulun jälkeen, kun mulla ei ole mitään tänään.

Mitä mieltä muuten ootte, onko parempi että kirjoitan pieniä postauksia päivittäin, vai pidempiä vähän harvemmin? Mut tuntien nuo vuorottelevat aika lailla...

not once, not twice, but three times

Tulin Bloggeriin katsomaan uusia postauksia, kun huomasin että blogillani on nyt 50 lukijaa !
Iso kiitos siitä, se lupailemani ylläri tulee illalla!

Koneeni ei jostain syystä anna kommentoida, mutta kokeilen illalla uudestaan.
Voimia ja haleja kaikille ! ♥

plastic surgery slumber party

Päivän toinen turha postaus.

Kyllästyin vanhaan banneriin ja sen kuvanmuokkausvaiheessa tapahtuneisiin virheisiin, joten tein uuden ja vaihdoin pitkästä aikaa jopa blogin värimaailmaa.

Nyt haluaisin kysyä mielipidettänne tästä.
Risuja, ruusuja? Onko ihan ruma vai onko ihan ok?

Thx in advanse !

runaway love

Se kaikki alkaa alusta. kaikki minkä luulin jääneen taakse.
Mykkäkoulut, ylenpalttiset juomiset ja tyhmistä asioista riitelemiset.
Mutta olin väärässä.
Se toistuu, toistuu, toistuu.
Miksi, miksi me muutettiin takaisin?
Tälläkertaa mä en kestä tätä kahta vuotta ennenkuin mitään tapahtuu.
Mä en aijo kestää.

the people i should love i hate and the people i love ...

Ei mulla oikeastaan ole edes mitään asiaa.
Käyn monta kertaa päivässä Bloggerissa katsomassa olisiko uusia postauksia ja petyn kun niitä ei ole. Mitä teille on tapahtunut?

Tänään oon läskeillyt. Alle 2000kcal mutta silti läskeillyt. Huomenna en tee samoja virheitä. Huomenna oon parempi ihminen. Huomenna on parempi päivä. Niin mä aina toivon.

and i got nothing, nothing to say

Aamuinen pikapäivitys, on aivan pakko kompensoida ihan pientä taukoa mikä tässä oli.

Painoin terkkarilla 59.5 kiloa.
Tänä aamuna painoin 58.4 kiloa.

Kaksi viikkoa päättäjäisiin. Päätin, että annan ajan näyttää paljonko painan silloin.
Yhdellä ehdolla: täytyy olla laihempi kuin nyt.

Lopetan nyt tähän ja palaa illalla. Mulla olisi silti vielä yksi pyyntö...
Lukekaa tämä aloitusviesti ja vastatkaa siihen. Tarvitsen tuohon kysymykseen vastauksen ja selitän tilanteestani lisää illan postauksessa. Nyt tulee kiire kouluun >

Haleja ja tsemii ♥

sometimes i get so weird i even freak myself out

En mennyt lenkille, mutta hypin trampoliinillä 20 minuuttia. Laiska.

Muistin nyt kirjoittaa, kun tajusin, etten voi mennä kahteen tuntiin nukkumaan - syötiin äsken kalaa, 300g kalaa per naama. Vaikka siinä ei ole kauheasti kaloreita, musta tuntuu epäonnistujalta. Söin tänään 1200kcal, olen ällöttävä. Miksen ikinä opi olemaan syömättä liikaa?

Juoksin cooperissa enemmän kuin viimevuonna, mutta olin silti melkein ryhmämme huonoin. Koulussa en syönyt. Tulin koulusta kotiin ja menin prettythin.comiin ja etsin thinspoa. Luovutin kun huomasin, että olin jo katsonut kaikki läpi. Talsin alakertaan ja avasin teeveen - Liviltä tuli Stucked (Eroon liikakiloista) ja jäin katsomaan sitä. Koomista kyllä, menin tekemään itselleni kaksi leipää ja söin ne samalla kun katsoin em. ohjelmaa. Myöhemmin hain myös eilen minulle ostetun kampawienerin, 500kcal! Kuinka lihava täytyy olla että tekee noin. Katsoo reverse-thinspoa ja syö samalla? Leivistä tuli kaloreita yhteensä n. 200.

Koska meillä on huomenna ruotsin valtakunnallinen, mä otin asiakseni lukea siihen vähän sanoja ja kaikkea. Menin ulos ihanaan aurinkoiseen säähän lukemaan ja hetkenpäästä huomaan olevani pakastimella hakemassa suklaatuuttia, 180kcal. Jotain kannustusta lukemiseen? Ei, ei näin Emily.

Tunti ennen kalaa, eli noin kaksi tuntia sitten, ennen suihkua tein kaksi leipää, koska en tiennyt että syödään tänään kalaa. Ajattelin että syön nyt ruisleipää, koska oli taas nälkä. ~200kcal ylöspäin pyöristettynä.

Nuo loput kalorit tälle päivälle on sitten siitä kalasta. En tiedä yhtään paljonko siinä oli kaloreita, ja tuokin on vain yläkanttiin veikattu.

Tänään vielä toi Seventeenin ohjelma tälle päivälle.
Toivottavasti teillä meni tänään paremmin kuin mulla.
Voimia ja haleja! ♥

I'm pissed 'cause you came around

Blogimaailma on kuollut, tai ainakin näyttää siltä että kesäiset säät ovat hiljentäneet tätä entisestään.

Mulla on tänään cooperin testi. Ei tule mitään. TIedän myös, että päivästä ei tule kovin kivaa jos mä en syö mitään ja juoksen sen cooperin kymmeneltä. Joten mä päätin syödä nyt aamulla myslipatukan ja toisen heti cooperin jälkeen. Kalorit jäävät silti kouluruoan alapuolelle... (kahden total 240kcal)

Kirjoitan illalla pidemmin, ja toivon todellakin että tänään ehtisin viimein lenkille. Olen lukenut koko hiton viikonlopun kokeisiin, joten en ole ehtinyt. Tämän päivän kokeen on sitten parempi mennä hyvin...

Menen vielä kertailemaan kokeeseen ja sitten pian kouluun.
Ihanaa ja aurinkoista päivää teille ja haleja♥

Ja aamuin tuttu lause, tämä toistu ei

Kesä on vihdoin täällä, mutta minä en ole valmis.
Henkisesti kyllä, haluan kesän ja lämmön.
Fyysisesti en; olen lihava enkä voi pitää mielestäni hienoja vaatteita sen vuoksi.

Meillä on ensiviikolla joka päivä joku koe, ja ajattelin nyt tsempata oikein kunnolla. Olen koko kevätlukukauden panostanut koulunkäyntiin enemmän kuin ikinä, ja jos huomenna on kaunis päivä niin ajattelin lukea maanantain biologian kokeeseen ulkona!

En viitsi tehdä tästä postauksesta pidempää koska ei ole mitään kerrottavaa, mutta sanon vain, että eiliset bileet menivät ihan okei. En miettinyt kertaakaan Tyttöä ja hauskaa oli - ja uskokaa tai älkää; ilman alkoholia.

Loppuun vielä... Jos joku teistä tietää TWLOHA - to write love on her arms -nimisen järjestön, niin postauksen toinen kuva liittyy siihen. Kannattaa googlata!

Haleja, Emily.

on his face is a map of the world

Tänään luvassa kaverin ystävän synttäribileet.
Ensimmäinen kerta ikuisuuteen kun mua on pyydetty mukaan jonnekin bileisiin.
Jos jos joku miettii olenko tehnyt sovinnon entisten kavereideni kanssa, vastaus on: ei, en ole.
Nämä ovat ihan eri ihmisiä, joitain joihin luotan ja joista pidän todella paljon. En enää välitä millään tasolla entisistä kavereistani, heille on vain pakko puhua. Ja yksi heistä sattuu olemaan Tyttö.
It makes it harder than you know..

Tänään yritän välttää syömistä ihan kaikin puolin, paitsi joudun syömään kerran lämpimän ruoan perheen kanssa... Inhoan lomia ja viikonloppuja tämän takia. Toivon hartaasti, että vanhemmat ovat töissä huomenna.

Aloin eilen ajattelemaan, että voisin tehdä 50 lukijan kunniaksi sitten kysymyspostauksen, vaikka sellainen on jo joskus ollutkin (vanhassa blogissa). Mutta katsotaan nyt, saanko koskaan niitä viittäkymmentä lukijaa.

Lähden pian lenkille, sillä tuolla on vastustamattoman kaunis ilma !
Voimia ja haleja kaikille ♥

it's a perfect denial

Terveisiä lihavalta !
En jaksa kirjoittaa mitään järkevää, kunhan vain kirjoitan kirjoittamisen takia.
Toissailtana leikin taas terällä. Pitkän lakon jälkeen.
I used to write her name on my arm.
Niin kävi taas. Kirjaimia ja viivoja sekaisin, kukaan muu kuin minä ei saa siitä mitään selvää.

Löysin myös uuden henkireiän, jonkinlaisen pelastusrenkaan.
PrettyAlone.com
Kuvat ja kirjoitukset toisten huonosta olosta saavat ajattelemaan, ettei itsellä asiat ole ollenkaan huonosti. Se tekee meistä ihmisiä, vai?

you'll never know the way it tears me up inside

Paino ei ala kutosella. Päivän ainoa hyvä asia.
Huonoksi tuon asian tekee se, että se on kuitenkin liikaa.

Huomasin tänään parikin asiaa.
Ensinnäkin mä käyn usein seuraavanlaisia keskusteluja:

" Mikä on hätänä? "

" Ei mikään, mä oon kunnossa."

En oo koskaan kuullut kenenkään sanovan " Ei, et ole. "

Toinen juttu on se, että olen ihan helvetin epäsosiaalinen joskus. Multa menee ohi kaikki tapahtumat, ja mua ei nykyään edes pyydetä minnekään. Ihmset luulee, että mä vastaisin kieltävästi. Tai sitten vain viimekesäinen toistuu. Mä kuulemma pilaan fiiliksen olemalla 'rasittavan angstinen'. Okei, sitten olen. En mä sille mitään voi, että ensin käsketään kertoa mikä on hätänä ja sitten se onkin rasittavaa angstausta ja huomionkerjäystä.

The happy one who’s last genuine smile was from pain and seeing blood.

ps. joudun vielä tänään syömään grillattua lihaa. vihaan viikonloppuja.

i'm gonna break your heart and get away with murder

np. simple plan - save you

Yksi uusi lukija. Mä luulin, etteivät uudet ihmiset enää edes löydä tänne. Ihanaa. Kiitos.

Mulla on kaikki mahdolliset työt rästissä ja täällä mä istun kirjoittamassa postausta. Oon lihava, en saa persettäni ylös tuolilta että lähtisin edes pelaamaan Nintendo Wiitä hetkeksi. Läski, läski. Silti jotenkin ihmeellisesti jaksan yleensä kävellä jääkaapille ja takaisin. Ei tänään, ei. Pelkkää kofeiinia enää, ei kiinnosta vaikken illalla saisikaan unta.

Okei, ketä mä huijaan. Syön tänään ainakin kerran vielä.

Sain pitkäaikaisesta ystävästäni laihdutusseuraa. Tyttö on ollut osastolla masennuksen takia, ja palvoo Anaa (näytti vain paremmalta isolla a'lla) aivan viimeiseen asti. Tottakai olen huolissaan hänestä, mutta olisi todella paskamaista yrittää saada häntä lopettamaan, kun itse yrittää laihtua epäterveellisin keinoin.

wanna help me and i help you stayin true to her? ^^

Se, että hänelle Ana on ihminen tai jokin henkilö, on minusta kotoisan ja turvallisen tuntuista, sillä itse olen vielä puoli vuotta sitten puhunut Anasta kuin jostain ihmisestä. En luultavasti ikinä sano hänelle mitä mieltä olen siitä, että Ana olisi ihminen, vaan annan hänen sanoa mitä haluaa. Hän auttaa minua pysymään ruodussa ja minä häntä. Vaikka asumme eri maissa ja olemme tunteneet vasta kolme vuotta, luotan häneen enemmän kuin täällä oleviin entisiin ystäviini ikinä.

Haleja ja voimia ! ♥

it's late at night and i can't sleep, missing you just runs too deep

t o i n e n.

12:05AM eikä väsytä yhtään. Katson sarjoja koneelta ja toivon, että alkaisi väsyttää. Olen reissun takia vieläkin tunnin jäljessä, onneksi huomenna on kympinaamu.

Mulla on ikävä, kova ikävä paria ihmistä jotka olen menettänyt. Olen kuunnellut tänään useimmin kun laki sallii Adam Lambertin Time for miracles -biisiä. Siitä otsikko.

Oh God I wish I could make you see..

Turhin postaus ikinä, teki vain mieli kirjoittaa jotain kuin korvatakseni viime viikon.

What if I'm not so crazy?

Anteeksi tauko.
Ei ole ollut mahdollista tulla koneelle, kun olen ollut poissa kotoa.



Mä taidan olla onnellinen vain koska tiedän, että mun kuuluu olla onnellinen. Kun mä olen yksin, mä itken ja huudan. Makaan lattialla terä kädessä ja inhoan itseäni. Sama toistuu lähes joka päivä, mä en tiedä kauanko mä jaksan tätä.



Poissa ollessani lihoin, mä tiedän että lihoin. Enää noin kuukausi koulua, kuukaudessa pitäisi laihtua vähintään yhdeksän kiloa. Mun täytyy pystyä siihen, mun täytyy.



Mulla oli jo tuon viikon aikana blogimaailmaa, enkä ymmärrä miksi. Silti se on ihan hyvä asia, sillä ehkä saan taas otteen tästä blogimaailman avulla. Mä aijon kommentoida taas enemmän, kunhan vain ehdin. Iso hali kaikille ja voimia! ♥