love drunk

♫: the GazettE - distress and coma

Kaksi päivää kirjoittamatta. En vain laiskana ole jaksanut tulla Bloggeriin kirjoittamaan. Ei sillä, että jotain erikoista olisi tapahtunut. Torstaina olin jopa koulussa, saa taputtaa. Tilanteesta tekee plusmiinusnollan se, etten taas ollut tänään koulussa. Lagasin siis kotona tämänkin päivän.

Eilen olin koulun jälkeen erään kaverin, sanotaanko nyt vaikka S'än luona parin muun kaverin kanssa. Mulla oli koko illan aika hyvä olo, kunnes tunteet hyökkäsivät päälle ja sen tilanteen kestäminen oli jo todella vaikeaa. Jos tuosta jo ei arvannut; Tyttö oli siellä myös. Aluksi oli todella hauskaa, en ajatellut tunteitani tätä kohtaan, mutta jossain vaiheessa mieliala vain laski ja huomasin jääväni tuijottamaan Tyttöä yhä useammin ja useammin. Se oli kiusallista, sillä pari kertaa hän taisi huomatakin kun minä vain tuijotan. Hävetti ja käänsin tietysti katseeni nopeasti pois. Sivuhuomautuksena; Hän tietää tunteistani, great. Silti me junnataan paikallamme ja se ahdistaa mua. Pelkään että tämäkin päättyy julmasti ennenkuin(vai ennen kuin? Äidinkieli sujuu..) mikään on edes kunnolla alkanut.

Tänään on mennyt alas n. ~1700kcal which includes Fitness-muroja, myslipatukan, pieniä karjalanpiirakoita ja Geisha-karkkeja. Huomaatteko; olisi mennyt loistavasti jos en olisi syönyt niitä suklaanappeja mitä mulle tuotiin kaupasta. Fail, fail, fail! Heti kun olen 100% parantunut, palaan normaaliin ohjelmaani. On jo tavallaan ikävä jokaöistä rutiinia med vatsa- ja reisilihakset.

Huomenna vaa'alle? We'll see.

Tsemiä kaikille ihanille lukijoille! ♥
Mä lupaan kirjoittaa useammin tästä päivästä alkaen.
Jos siis teitä enää ylipäätään kiinnostaa lukea tätä?

If I believe,
Then the persuading injury won't disappear
In the thinned dream
The reality that does not wake up reflects (now)
Even grief
If it answers me with a real face,
The damage will be good.