and i couldn't walk away

Mä en aijo mennä nukkumaan ennenkuin tämä postaus on julkaistu, enkä luultavasti kyllä sen jälkeenkään. Haluan kirjoittaa pitkästä aikaa kunnolla, kertoa mitä on tapahtunut ja toivoa että te ymmärrätte. Ei mua kyllä edes väsytäkään, haluan jostain syystä siskon koneelle pelaamaan Simssiä ja juomaan teetä. Sitä olen oikeastaan tehnyt koko illan. Tuntuu kivalta leikkiä toisten elämillä, tehdä niille mitä haluaa. Mulla on kontrolli niihin, mutta ei itseeni. Naurettavaa. Mä olen naurettava.

Kuten olette ehkä jo tajunneetkin, olen taas ihastunut rakastunut Tyttöön, ja se tekee mun elämästäni entistäkin vaikeampaa. Mulla oli vaikeaa silloinkin, kun molemmat tykkättiin toisistamme. Mutta mulla on vaikeaa nytkin. En vain osaa olla mitenkään. En kestä hänen seurassaan, sillä tunnen sisälläni jotain outoa ahdistusta, enkä voi katsoa häneen päinkään. Se tuntuu todella lapselliselta ja sitten mua alkaa hävettää. Haluan vain, että voisin elää normaalisti ajattelematta mitä hän minusta ajattelee. Olisiko ihan liikaa pyydetty?

Aijon paastota maanantaina, tai selvitä jollain 200kcal, sillä on aika jatkaa siitä, mihin joskus jäin. Kesäloman aikana haluan laihtua takaisin siihen 50 mitä olin, ja siitä alas aina 40 asti. Sitten olen viimein onnellinen, näiden kahden ja puolen vuoden jälkeen.

Voimia ja haleja teille, pärjäilkää & nauttikaa kesästä ♥