leave me beggin undercover wrong or right it's all a role play

Eilen turhia kaloreita alkoholista, mutta sain vastineeksi keinotekoisen hyvänolon ja unohduksen. Ajattelen, että se oli sen arvoista. Vaikka näin Tytön monta kertaa, eikä hän kiinnittänyt minuun mitään huomiota, en valittanut, en alkanut itkemään. Se ei pilannut iltaani, thank God.

Tänä aamuna mua muistuttivat olemassaolollaan ne mitä vihaan naiseudessa eniten. Tämä muistuttaa aina, että olen ällöttävä normaali. Keho kerää nesteitä ja näytän entistä lihavammalta. Syömisten kontrolloiminen on vaikeampaa kuin normaalisti, ja se onkin suurin ongelmani. Vielä jonain päivänä mulla ei ole tätä vaivaa enää.

Huomenna taas kouluun, tänään pitäisi tehdä läksyt ja muuta turhaa. Ajattelin jopa lukea läksyt, en vain tehdä niitä hätäisesti. Vielä täytyy tehdä kaikkensa nostaakseen keskiarvoa, että varmasti pääsee minne ikinä haluaakaan. Lukioon pääsisin jo heittämällä, mutta en ole menossa paikkakuntamme lukioon, joten se ei haittaa ollenkaan. Toteutan unelmani ja haen toiselle paikkakunnalle. Pois täältä, so long, ei tule ikävä.

Multa loppuu asiat kesken, halusin kirjoittaa enemmän mutta tajusin juuri, ettei mulla ole mitään sanottavaa. Yritän ensiviikolla kirjoittaa edes joka toinen päivä, jos ei jopa joka päivä. Tiedän että mulla on aikaa, sitä en ainakaan voi käyttää syynä hiljaisuuteen.
Tsemii kaikille, rakastan teitä ♥~