Liian pitkä tauko vaikeuttaa kirjoittamista, mutta nyt olen taas täällä ja lupaan yrittää kirjoittaa useammin. En vain ole saanut nettiä toimimaan uudella kämpälläni vielä.
Mä haluaisin kertoa teille kuinka olen iloinen ja kaikki menee hyvin. Todellakin haluaisin.
Mutta en voi.
Miksei ihmiset voi sanoa suoraan, jos ne ei halua olla missään tekemisissä?
Miksi turvauduin taas terään?
Miksi rakkaus sattuu?
Miksi pitää rakastaa toista ihmistä pakkomielteisesti?
Miksi olen idiootti?
Miksi, miksi, miksi. Mä en osaa kertoa teille mitään itsestäni, kun itse epäilen minuuttani.
Minä on suuri kysymysmerkki. Mä vain olen olemassa olemassaolon takia. Monimutkaista.
Se on oikea sana kuvaamaan elämääni tällähetkellä.
Paino junnaa samassa paikassa, 55-vitun-kiloa. Liikaa, aina liikaa.
Syysloman alkaessa sen täytyy olla 50. Happines, here I come.
Anteeksi.
Kultapieni rakkaus, niinkuin mikään muukaan ei ole täydellistä.
VastaaPoistaVoimia<3
Mä painan yli viisi kiloa enemmän. Olen käyttänyt menkkoja tekosyytä päättymättömälle ahmimiselle. Pakko yrittää, ainoa suunta on alaspäin.
VastaaPoistaSaanko muuten kysyä, että mistä muutit? Tai siis, esim. kotoa omaan kämppään, tai vanhempien erotessa toisen huoltajan luo tms.?
Tsemppiä ♥
http://shh---somedayiwillbethin.blogspot.com/
VastaaPoistaBlogin osoite vaihtu (taas) turvallisuussyistä. D: