Minun ei pitänyt tulla kirjoittamaan, mutta nyt oli aivan pakko - ahdistustaso on pilvissä ja purskahdan itkuun hetkenä minä hyvänsä.
Miksi?
Koska en pääse huoneestani pois.
Ikävä kyllä luit aivan oikein. Huoneeseeni pääsee portaita pitkin, ja juuri nyt en uskalla mennä niitä alas.
En edes tiedä miksi, ihan kuin jalkani eivät tottelisi. Pelkään, että putoan jos edes yritän.
En ymmärrä, olen peloissani.
Onko minussa jotain vialla?
//
edit. Pääsin alas asti, mutta joka kerta tulee sama ongelma. Just a little bit insane.
Voi ei...Ahdistus on kamalaa ja noin pahana varsinkin! Voimia ja rutistus <3
VastaaPoistaMulla on ollut samankaltaisia tilanteita joskus. Kerran esimerkiksi tulin yöllä bussilla ja jäädessäni pois en enää voinut liikahtaakaan bussipysäkiltä. Siinä sitten istuin hievahtamatta kylmissäni ja itkien. Myöhemmin sain pakotettua itseni liikkeelle, kävelin jäykin askelin, jokaista askelta tarkkaillen kotiin, ja matkalla suunnittelin jo astuvani autotielle ohi menevän auton alle.
VastaaPoistaVoimia, pieni <3