En käynyt maanantaina vaa'alla, sitä oli jo ihan turha odottaa. Olen lihava, kaikki tietävät sen ja minä kaikista parhaiten. Välttelen vaakaa edelleen, God knows for how long. Syön liikaa ja liikun liian vähän. Itken asiaa hetken ja syön hieman lisää. Itsekuri, hoi!
Kertoisiko joku muuten, miksi mun aivot eivät suostu sammumaan kun pitäisi nukkua? Keho huutaa vihdoinkin unta melatoniini-tablettejen ansiosta mutta aivoni jatkavat ja lopulta makaan sängyssä super-väsyneenä ja mietin kaikkea mitä olen elämäni aikana tehnyt. Saatan muistaa silloin kaiken paremmin, esimerkiksi seuraavan päivän tapaamiset/tapahtumat mutta seuraavana päivänä en enää muista niitä. Voisin ampua itseni huonomuistisuuden takia: unohdan kaiken mikä pitäisi muistaa ja hävettää ihan liikaa. En ole jutellut kohta kolmeen viikkoon psykiatrin kanssa koska olen aina unohtanut tapaamisemme ja viha mun sisällä patoutuu patoutumistaan. Ihan kohta se purkautuu punaisina viivoina.
Kertoisiko joku muuten, miksi mun aivot eivät suostu sammumaan kun pitäisi nukkua? < niin tuttu lause!!! mitä siis syöt? jotain unilääkkeitä vai mitä nuo ovat? kertoisitko mulle kun mä oon ajatellu hankkia jotain tollasta.
VastaaPoistaja tajusin just et rakatan sun blogin nimeäs...ihan mahtava!
Toinen vaa'an välttelijä ilmoittautuu. Mulla on taas se vaihe kun verhoudun kollareihin ja löysiin vaatteisiin. Onneksi voin perustella tätä muutosta pakkasella...
VastaaPoistaauttaisiko kalenteri noihin muistamis hommiin? silloin niitä ei tartteis muistaa, vaaan ne olis ylhäällä.
oukei! kiitos tiedosta:) pitääpä lääkäriltä kysyö saisinko sellaista!
VastaaPoista