keskiviikko 15. tammikuuta 2014

And then I found out how hard it is to really change

trigger warning? 


Tuli sitten käytyä paikattavana terveyskeskuksessa.

Heräsin aamulla reisi veressä edellisen illan kohtauksen jäljiltä,
kävin suihkussa ja purin huulta etten huutaisi lujaa. Viilloista syvin päätti alkaa vuotaa uudelleen verta. Tuhahdin, katselin millaista vahinkoa sain aikaan ja ihmettelin, sillä en muistanut painaneeni terää alas kovinkaan paljoa....Verentuloa en ensimmäistä kertaa ikinä saanut loppumaan itse vaan piti odottaa, että kaikki muut lähtevät töihin/kouluun ja lähdin sitten puoliksi vittuuntuneena, puoliksi häpeissäni katsomaan, mitä hoitajat sanoo.

vaikka salaa olin iloinen, mä tein sen, mä vittu tein sen.

Kouluun menin kaiken tuon säätämisen takia neljä tuntia myöhässä mutta jaksoin ihme kyllä olla loppuun asti. Ei mulla ole aikaa korvata mitään nyt, kun en jaksaisi tehdä pakollisiakaan töitä ja istua noilla tunneilla... Jos sanon A:lle, hän haluaa vain nostaa lääkitystä. Lisää pahoinvointia, vittu jee. Taas on sellanen fiilis kuin viime keväänä, mä voisin vain nukkua elämäni ohi eikä tuntuisi missään. Antakaa mun olla.

1 kommentti :

  1. Voi pieni.... älä satuta.. se ei auta lopulta yhtään sua. Mutta mä tasan tarkkaan tiedän miltä susta tuntuu! Voimia ♡

    VastaaPoista