maanantai 3. maaliskuuta 2014

another day, another battle in your honor and I'm branded black and blue


A on toisenkin kuukauden sairaslomalla,
ja jotenkin sain sen aamulla puhelimessa vakuutettua ettei sen tarvitse olla musta huolissaan.
Jos se olisi ollut huolissaan, se olisi
a) lähettänyt mut osastolle
b) laittanut mut puhumaan H:lle (miespuolinen hoitaja nupolla) tai
c) siirtänyt mut aikuispsykiatrian polille.
En jaksa enää alottaa uudestaan alusta kenenkään kanssa,
joten mun piti vakuuttaa se,
piti saada se uskomaan että mä pärjään täällä kuukauden verran.

Ehkä eniten mua pelottaa, että jos tulee tilanne jossa en enää pärjää yksin eikä A ole palannut sairaslomaltaan,
mitä mä teen?
Mä lupasin soittaa akuutille jos jotain tapahtuu,
mutta mä tiedän,
tiedän
etten mä uskalla.

Ehkä se on se viimeinen niitti sitten,
ehkä mä silloin viimein lähden täältä pois.

Ei kommentteja :

Lähetä kommentti