Mä oon laihtunut kolme kiloa lukulomalla koska mä en ehdi syödä ja mun parantumisinto valuu viemäristä alas. Mä en halua edes parantua enää, mun itsetuhoisuus on kaikki mitä mulla on enkä mä halua päästää siitä irti. Kehenkään muuhun ei luoteta; kaikki lähtee lopulta.
Eilen mä pyörin sängyssä ja mietin, miltä susta tuntuisi jos mä olisin kuollut. Olisitko helpottunut? Surisitko? Kaipaisitko? Et ehkä, mutta mä ymmärrän kyllä.
En mäkään kaipaisi mua.
Ei kommentteja :
Lähetä kommentti