no food until i'm her..
Mäkin tykkään itseni uneen itkemisestä, turvonneista silmistä aamulla ja viikonloppuvitutuksesta.
Meillä alkoi eilen syysloma, musta ei siltikään tunnu siltä. Itken pojan perään koko yön, en tiedä mikä tuon rekation laukaisi, en ole edes nähnyt koko tyyppiä kolmeen päivään.
Se siitä, ei liikuta mun elämääni tällä hetkellä.
Aamupaino: 57kg. Liikaa. Epäonnistuja, luuseri. Läski.
Eilisen iltapainon (liikaa) innostamana aloitin kuukauden herkkulakon ja otin kunnolla itseäni niskasta kiinni sen 1kg/viikko - haasteen kanssa. Koulu-uinteihin on 6-7vkoa, riippuu kummalla kerralla menen. Jos onnistun pudottamaan kilon viikossa, painan siis silloin 51kg tai 50kg. Se on tavoitteena.
Eilinen meni muutenkin vähän huonosti, mä vaan söin, söin ja söin. Kaloreista en tiedä kuin että jäivät ehkä juuri ja juuri peruskulutuksen (~1700kcal) alapuolelle. Liikuntaa ei muuta kuin koulumatkat ja jokapäiväinen portaiden ramppaaminen, huoh.
Heräsin tänään vasta kahdeltatoista, ei haittaa tahtia; loma. Menin alakertaan ja ilokseni huomasin että mutsi ei ole kotona. Ikävä kyllä sisko ja sen kaksi kaveria ovat, ja aamu meni heidän sotkujensa siivoamisessa. Se tuntui mahtavalta, olin keittiössä mutten katsonutkaan jääkaappiin. Tein teetä ja siivosin, tulin tänne juomaan sen. Otin myös yhden kofeiinitabletin ja tuntuu hyvältä. Kerrankin voin onnistua. Mun on p a k k o onnistua, koska muuten mä en jaksa. Oon kyllästynyt olemaan läski jolle kaikki nauraa, koulussa nk. kaverit angstaavat kun ovat läskejä mutta syövät silti kaikkea ja ihan vitusti. Mä yritän laihtua oikeasti, ne ei tee mitään ja laihtuu. Mitä oon tehnyt väärin?
En jaksa enää kirjoittaa, netillä on jälleen kerran jotain mua vastaan, ja pelkään että se tilttaa kun painan julkaise teksti -nappulaa. Toivotaan että ei.
Tsemiä teille kaikille, ja ihanaa lomaa niille joilla se on alkanut! ♥
Ei kommentteja :
Lähetä kommentti