Tonight of all times, why is it raining again? It makes me look so pitiful

Koulumatkalla alkoi sataa lunta, räntämäistä lunta joka kasteli hiuksia. Minä kiljuin, kaverit nauroivat. Kyllä minäkin pidän talvesta ja lumesta, en vain silloin kun en ole valmis siihen.
Ei lumen kuulu tulla maahan vielä lokakuussa.

Tänään olen syönyt enemmän kuin saisin, mutta harkkojen takia en tunne minkäänlaista syyllisyyttä. Olen tehnyt kaikkeni kuluttaakseni kaiken ylimääräisen kehostani, joten loppu ei ole minusta kiinni. Voin vain toivoa, että kehoni ymmärtäisi olla varastoimatta kaikkea ihraa itseensä.
Sitä peläten sain vihdoin palattua tutulle ja turvalliselle sokeriton&rasvaton -ruokavaliolle. Kun saan nykyään itse päättää mitä syön, lasken kalorit tarkkaan, otan vähärasvaisimman/rasvattoman vaihtoehdon ja tarkistan paljonko energiaa tuotteessa on sokerista. Vaihdoin viimein kahvini ja teeni sokerin makeutusaineeseen. Olen ollut ahkera, hah.
Tänä vuonna aijon laihtua vielä kymmenen kiloa.

Blogimaailma hiljenee, ainakin minun seuraamani blogit ovat aika hiljaisia. Jos en olisi viikonloppuna löytänyt kahta uutta blogia luettavakseni, ei minulla olisi ollut kahteen päivään uusia merkintöjä luettavanani. Olen tästä asiasta jo kerran täällä rantannut, jos on mennyt ohi niin click here!

Nyt tulee jo kiire suihkuun ja muuta. Uusin suunnitelmani yrittää estää minulta iltasyömisen ja siten ahmimisen mahdollisuuden: menen niin aikaisin nukkumaan kuin vain mahdollista.

Haleja ja lämpöisiä ajatuksia teille tähän kylmään, talviseen ilmaan ♥

ps. jos luet vielä tätä Viola, niin kommentoi jotain. Haluan tietää miten sulla menee, kun katosit niin nopeasti...