57 kg
bmi 21,9
'normaalipaino'
ja A hymyilee.
"Kuinka paljon alaspäin sä aijot vielä mennä?" se kysyy ja mä mietin hetken, enkä lopulta edes vastaa. Ei se kuitenkaan ymmärrä, kuinka kauhealta lähes bmi 22 kuulostaa, kuinka isolta se saa mut tuntemaan itseni ja kuinka antaisin mitä vaan, että painaisin 48 kg. Sen sijaan hän kertoo iloisena, kuinka voisin painaa jopa 64 kilogrammaa, ja olisin silti normaalipainoinen.
Normaali, sana ei kuulosta enää kovin tavalliselta.
En edes tiedä mitä tarkoittaa normaali, en halua olla sellainen, en ainakaan painoni suhteen.
Sehän tarkoittaa sitä, että olen aivan kuten kaikki muutkin?
Seronilit loppuu juuri jouluksi, mutten saanut suutani auki eilisessä tapaamisessa. Ehkä mä selviän ilman niitä viikon.
Ei kommentteja :
Lähetä kommentti