Emily on palannut. Se Emily, joka tekee mitä tahansa ollakseen laiha.
Otettiin viime viikolla paljon kuvia, ja ennen sitä olin ihan tyytyväinen mun peilikuvaan. Kerrankin. Että mä rakastin sitä tunnetta. Katsoin aamuisin peiliin, ja oikeasti hymyilin. Koska mä pidin siitä, mitä mä näin. Mä olin normaalikokoinen, tai niin mä luulin.
Sitten mä näin ne kuvat ja en voinut kuin itkeä.
Mitkä nuo valtavat reidet on? Miksi mun lantio on noin leveä?? Mitä mun käsivarsille on tapahtunut? Kuka tuo tyttö edes on??
Luin äidinkielen kurssille Stalinin lehmät. Mun on pitänyt lukea se jo kauan, ja nyt vasta sain aikaiseksi.
Tein päätöksiä. Elämäntaparemontin.
Mä en halua syödä, ennenkuin olen pudottanut painostani 14 kiloa.
24. syyskuuta. 162 cm, 64 kg.
Tänään alkaa kymmenen päivän haaste. (< click for more info)
(in English here)
