something borrowed, something new

Liian pitkä tauko vaikeuttaa kirjoittamista, mutta nyt olen taas täällä ja lupaan yrittää kirjoittaa useammin. En vain ole saanut nettiä toimimaan uudella kämpälläni vielä.

Mä haluaisin kertoa teille kuinka olen iloinen ja kaikki menee hyvin. Todellakin haluaisin.
Mutta en voi.

Miksei ihmiset voi sanoa suoraan, jos ne ei halua olla missään tekemisissä?
Miksi turvauduin taas terään?
Miksi rakkaus sattuu?
Miksi pitää rakastaa toista ihmistä pakkomielteisesti?
Miksi olen idiootti?

Miksi, miksi, miksi. Mä en osaa kertoa teille mitään itsestäni, kun itse epäilen minuuttani.
Minä on suuri kysymysmerkki. Mä vain olen olemassa olemassaolon takia. Monimutkaista.
Se on oikea sana kuvaamaan elämääni tällähetkellä.


Paino junnaa samassa paikassa, 55-vitun-kiloa. Liikaa, aina liikaa.
Syysloman alkaessa sen täytyy olla 50. Happines, here I come.


Anteeksi.

every day passes by just like nothing's wrong

Anteeksi.. Tällä hetkellä tuntuu liian vaikealta kirjoittaa jotain. Olen pahin epäonnistuja ikinä.

my friends say i'm a fool

Hey R, look at me

After you left, it ain't the same

I'm not what I used to be

It hurts so much, you know

I need you girl

Always, all time

Se laihtuminen loppui tuohon muutamaan kiloon, ainakin hetkellisesti.

Vanhemmat ovat lomalla joten joudun syömään yhteisillä aterioilla, ~2 kertaa päivässä.

En vieläkään ole oppinut liikkumaan tarpeeksi.

Ajattelin nyt selventää itseäni hieman, ja kerron jotain mitä en vanhankaan blogin puolella kertonut.

R = Tyttö. Toivon ettette ole menneet sekaisin jos olen puhunut ensin R'ästä ja sitten Tytöstä.

Puhun luultavasti jatkossakin molemmista, mutta toivon että muistatte tämän.

it's been on my mind for a while, gotta get this off of my chest before it's.. too late

Älä välitä kulta, kyllä mäki sua vihaan salaa.

Olen yksin, yksin, yksin.
Kukaan ei soita, ei kommentoi Galleriassa eikä Facebookissa.
Ei tekstaa, ei tule käymään.
Tuntuu siltä kuin minua ei enää olisikaan.
Joudun aloittamaan itse keskustelun ja tuntuu siltä kuin olisin vain taakka.
Sitten lopetan keskustelun tajutessani sen.

En enää halua jaksaa.
Haluan taas tutun ja turvallisen terän käteeni.
Se vie puolet vapauksistani.
Ei t-paitoja tai toppeja, lisää salailua.
En tiedä kumpi on pahempi.
Tämä fiilis vai se salailu.

Jonain päivänä mä kerron kuinka kaikki on hyvin.

Päivin vihdoin sivupalkin. Kaksi rastia kerralla.
Tyytyväisyyteen on vielä pitkä matka.

fighting back

Kuusi päivää ilman blogia ja se tuntui ikuisuudelle.
Mitä sinä aikana tapahtui?
Ei mitään uutta.

Mä en tiedä enää mistään mitään.
Tänään tuntui hyvältä saada puhua J'lle pitkästä aikaa.
Tajusin, että hän välittää. En olekaan ihan yksin.
M ja muut eivät voisi vähempää välittää, antaa olla.

I may lose everything, but you never had it.
And I feel sorry, sorry for you.

Kolme kirjanta vasempaan ranteeseen.
Ainoaan kohtaan minussa, joka kertoo sekä menneisyyteni että nykyisyyteni.
L I E.

Olen olemassa, tietäkää se.
En tiedä koska postaan seuraavan kerran.
Huomenna, perjantaina vai kahden viikon päästä.
Kuitenkin pyydän teiltä kärsivällisyyttä, please, stay with me.
Sillä ilman teitä ei olisi mua tai tätä blogia.
Haleja, iso kiitos ja anteeksipyyntö.

There will always be

A lie in believe
an over in lover
an end in friends
us in trust
and an if in life

I used to be love drunk, but now I'm hungover I love you forever, but now I'm sober