s(he) be(lie)ve(d)

And even though it's a struggle, love is all we got

Mä luotan liikaa ihmisiin - sen pitää loppua.
Kaikki joihin luotan, pettää mut kuitenkin lopulta.
Kiitos ja kumarrus entisille kavereille kolmesta vuodesta,
oliko sekää ystävyys ikinä aitoa, i wonder.

have you lost your way?

'' Huomenna on parempi päivä '' - ja paskat.

Yhtä paska fiilis kuin eilenkin. Mä yritin tehdä vatsalihasliikkeitä mutta ahdistuin ja lopetin kun läskit tuli tielle. Mahdoin olla komea näky maatessani lattialla hiuksiani repien. Niistä läskeistä pitäisi päästä eroon muutamassa viikossa. Enää tämä ei voi olla ikuisuusprojekti, kun se kaksi vuotta sitten asetettu tavoite häämöttää. Kesäkuun alussa täytyy olla kesäkunnossa. Jos en olisi repsahtanut ja luovuttanut yhdessä välissä mä olisin jo nyt tavoitteessani, mä olisin jo se 40-kiloinen Emily mikä haluan olla.

Tähän asti mä olen ajatellut, että mä saan syödä kaksi kertaa päivässä, koska niin normaalit ihmiset tekee. Mutta yleensä ne, jotka ovat mun mielestä normaaleja ihmisiä ovat lihavia tai normaalipainoisia. Ei, mä en halua olla normaali. Mä inhoan koko sanaa, koska mä en ole koskaan sopinut siihen sanaan. Se on sellainen sana, jolla mua ei ole ikinä voinut kuvailla. Enkä halua että voi nytkään.

Mä teen sen taas, koska mä tiedän että mä pystyn siihen. Pystyin aijemminkin, ja mä pystyn siihen nytkin. Anteeksi kaikki joille joskus lupasin etten enää palaa tähän. Mä palaan ryömien takaisin rakkaaseen blogimaailmaani ja prettythin.comiin, imen itseeni kaikki keinot joilla musta tulee nopeasti laiha, kadehdittavan laiha. Huomemma mä en enää syö kahta kertaa päivässä. Vain yhden, ja päivän kaloritotal saa olla korkeintaan 500. Viikonloppuisin 1000/pvä koska pelkään että joudun muuten säästärille. Mutta koska mun peruskulutus on noin 1700kcal/päivä niin mä en toivottavasti liho 1000 kalorista..

Nyt mun pitää oikeasti lopettaa, mä haluan nukkumaan, kuuntelemaan surullisia biisejä ja tuntemaan oloni entistä turhemmaksi, ainakin tiedän olevani olemassa.

everything is beautiful and nothing hurts

romahdus.
niin henkinen kuin fyysinenkin.
ahmin. oon lihava. ällöttävä.
epäonnistuja.
itken. huudan. viillän. kadun.
haluan pois.
haluan olla laiha.
haluan olla kaunis.
haluan olla pidetty.
haluan hänet.

silti huomenna on parempi päivä.

how could you be so cold

Mulle tuli tarve kirjoittaa nyt koska en eilen kirjoittanutkaan. Jos joku miettii miksi, niin ihan vain siksi koska netti vihaa mua eikä päästänyt bloggeriin illalla.

Illalla postaan eilisenkin edestä, vaikka sitten siskon koneelta jos netti takkuilee omalla koneella pahasti. Tänään nimittäin olen virallisesti takaisin ! Tälläkertaa (yhdyssana eller nej? suomi ei aina suju...) vähintään -10kg koulun loppuun mennessä. Aikaa n. 8vkoa ja tuo ohjelma kestää vain 6vkoa eli se 2vkoa voisi olla jotain kaksi kertaa rankempaa, joku loppukiri tai jotain..

Katoan tästä pukemaan, meikkaamaan yms.

From Emily with love~♥

so you walk around like you don't know me

Mä en voi uskoa että mä tein sen taas. Vitut, mä en osaa enää kirjoittaa tänne. Mä en pysty siihen kun luen muiden onnistumisista ja mä vain lihon. Tunnen, kun mun vatsa ja reidet löllyy kun mä kävelen ja mä vihaan sitä yli kaiken. Silti mä vain syön ja syön.

Löysin muuton yhteydessä sen Ruotsista ostamani Seventeenin mukana tulleen Look your best by back-to-school-lehtisen ja aloitan nyt vihdoin siinä olevan kuuden viikon ohjelman. Viikko 1 näyttää tältä:

TI: rest
KE: cardio & butt
TO: rest
PE: cardio & legs
LA: rest
SU: cardio

Siitä huolimatta, että tänään on tiistai mä menen lenkille koska en eilen mennyt, ja muutenkin teen joka päivä(lauantaita lukuunottamatta) lisäksi vähintään 100 vatsalihasta.

Kirjoitan illalla lenkin jälkeen mun kuulumisistani paremmin, sen sanon että en tiedä tekeekö mieli nauraa vai itkeä ja se on jokapäiväistä nykyään.

Hugs, emily.

Things that I've never meant to say I told you

Kelvoton kirjoitti...

Elossa vielä? <3

Tulin koulun jälkeen lukemaan kommentteja ensimmäistä kertaa moneen viikkoon ja tuo todellakin herätti mut. Niin, olenko mä elossa? Taidanpa olla.
Oliko ikävä? Ryömin hiljalleen takaisin rakkaaseen blogimaailmaani karkuun kaikkea pahaa.

Tänään oli terveystarkastus, i hate it. 160cm, 59.6kg. " Oot siis normaalipainoinen! :)" Lihava ja lyhyt, sitä mä olen. Tästä päivästä, 22.3, aina kesäkuuhun asti tauotonta laihduttamista. 5kiloa kuukaudessa. Ei riitä, mutta realistic enough.

Jätän tämän tähän koska netti vittuilee mulle pahemman kerran.. Yritän kirjoittaa huomenna taas normaalisti.

Tsemii ja haleja kaikille!

Today's allies becomes tomorrow's foes

Mitä pidätte uudesta bannerista?

Kyllästyin vanhaan banneriin ja päätin tehdä uuden. Samalla, yksinkertaisella linjalla pysytään mutta tajusin vihdoin vaihtaa kuvan puolta, thank god.

Tämä päivä on mennyt ihan hyvin hyväksyttävästi, ainakin tähän asti. Kaloritotal on vaikea arvioida, ja suoraansanottuna en edes halua miettiä kaloreita. Ensi viikolla sitten.
Tällä hetkellä mua ahdistaa mun olematon itsekuri aivan suunnattomasti. Ei tarvitse edes katsoa peiliin, kun tuntee olevansa lihava, ällöttävä possu. Sitähän mä todellakin olen, mä en todellakaan jaksa tätä olomuotoani enää. Täytyy tehdä jotakin, ja lomalla on hyvä aloittaa.

Mä lupasin vuoden ensimmäisessä postauksessa, että mä parannan tapani tänä vuonna. Mä lupasin kirjoittaa enemmän ja oikeasti päästä tavoitteeseeni, johon olen kaksi vuotta pyrkinyt. Silloin mä lupasin sen, mutta vasta nyt musta tuntuu siltä että mä teen sen. Mä näytän kaikille että mä pystyn siihen, musta tulee laiha ja kaunis.

Joudun jättämään tämänkin postauksen lyhyeksi, koska ei ole mitään kirjoitettavaa kun laihduttamisesta ei ole tullut mitään. Huomenna tulee viimeinen tämäntyylinen postaus, maanantaina aamupaino ja muuta, uusi alku joka onnistuu.

Tsemppiä teille ihanat, rakastan teitä!♥