perjantai 10. joulukuuta 2010

Underneath the scars a life so young, but the wounds can heal on anyone


Sata ja yksi päivää.
Tänään olin kuitenkin vain epäonnistuja, olen aina liian iso.

Uusimmat arvet ovat kaksi viikkoa vanhoja.
By Emily at 21.53
TAGS

4 kommenttia :

  1. Anonyymi11. joulukuuta 2010 klo 12.37

    koeta pärjäillä ♥

    VastaaPoista
  2. mandy13. joulukuuta 2010 klo 10.50

    Voi sua pieni, kunpa sä jotenkin keksisit paremman keinon purkaa sun pahaa oloas kuin viiltely. Haleja!♥

    VastaaPoista
  3. Saara13. joulukuuta 2010 klo 19.54

    Hyvä ettei uusia arpia ole kahteen viikkon tullut! Hirmuisesti iloa ja voimia!

    VastaaPoista
  4. Anonyymi13. joulukuuta 2010 klo 22.19

    Toi ahmimattomuus on sujunu sulla ihan loistavasti! =) Hyvä ettet ole viillellyt,keksi joku muu keino (paraskin puhuja)

    VastaaPoista

Tilaa: Lähetä kommentteja ( Atom )