Who knows, maybe I'm the liar

Varo pitämästä ylimääräistä meteliä, älä yritäkään katsoa Sharing the Secretiä ilman kuulokkeita, älä mene alakertaan juomaan vettä, älä kuvittelekaan voivasi tehdä vatsalihasliikkeitä nyt.

Emily, vaikka sinulla on loma, vanhemmillasi ei ole. He nukkuvat jo - ole hiljempaa.

Kirottua. Inhoan hiljaisuutta. Pelkään sitä. Tänä iltana tasaisin väliajoin hiljaisuutta on rikkonut vatsani murina, ääni jota olen näiden kolmen vuoden aikana oppinut rakastamaan. Tällä hetkellä hiljaisuudessa kaikuu ainoastaan läppärin näppäimistön naputus, sekin on ärsyttävää mutta väistämätöntä, jos haluan kertoa teille jotain.

Ei mulla oikeastaan edes ole mitään asiaa. Kunhan kirjoitan, vähän niinkuin ilmoittaakseni olevani yhä elossa possuiltuani joulunpyhät ja oltuani yksin koko tähän astisen joululoman.

Huomenna herään aikaisin, treenaan 30 - 60 minuuttia, juon kahvin ja syön leivän, käyttäydyn täydellisesti. En epäonnistu, siivoan kotona, en epäonnistu. Lähden keskustaan, en syö muuta, en epäonnistu.

Aamupaino muutaman päivä sitten tasan kuusikymmentä kiloa.

Täydellisyyteen on matkaa kaksikymmentä kiloa.

Kolmasosa.

~*~*~

I hate silence, I'm afraid of it really.

Just decided to write something, to tell you I am really still alive after the horrible xmas.

Just realized something..

It's a long way to perfection, 20 kilograms.

I have to loose 1/3 of my weight.

Will I ever be able to do it?