perjantai 23. joulukuuta 2011

untitled, once again




Kuluvatpa päivät nopeasti. Nyt on jo perjantai 23. joulukuuta. En itsekään uskoisi jos en olisi aamulla sitä omin silmin nähnyt.

Joulu... Ristiriitaisia ajatuksia, kaksi ääntä, kaksi eri henkilöä taistelee pääni sisällä. Vihaanko joulua? En kai. Rakastanko sitä? En kaikkea siinä. Jouluna syödään liikaa, jouluna kaikki paitsi karppaajat lihovat. Jouluna teeskennellään ettei se haittaa. Mutta heti, heti kun joulunpyhät on saatu pois alta hell breaks loose. Tammikuun naistenlehdet on täynnä kaikkia ihmediettejä joita epätoivoiset, normaalipainoiset perheenäidit kokeilevat. Zumbat, 'kinkunsulatusjumpat', lenkkeilyvimma. Ahdistaa, ahdistaa, ahdistaa. Mieluiten skippaisin aattoiltaan, niihin lahjoihin. Jättäisin sen ruoan pois ja olisin onnellinen.

Mutta olen jo päättänyt, että huominen saa olla se yksi päivä vuodesta jolloin en ajattele kaloreita, painoani, liian paksuja käsivarsiani tai sitä kuinka monta kertaa liikaa syön
huomisen,
ylihuomisen
ja tapaninpäivän aikana.
Luoja, toivon todellakin pystyväni siihen. En halua pilata kenenkään joulua. Ja ei kaksi tai kolme päivää kuulosta niin pahalta. Ehkä mä todellakin pystyn siihen.

3 kommenttia :

  1. todelakin pystyt, todelakin! ei kahen 3 päiävän syömiset sua tapa, sen jälkee voit palata "normaaliin"n nyt nautitaan joulusta eikös?<3

    VastaaPoista
  2. Mä vihaan joulua ja tahdon nukkua sen päivän yli, vaikka nukuin jo melkein ohi tämänkin päivän univelkoja kuittaillessa..

    Voisin kliseisesti toivottaa hyvää joulua mutta en tiedä mitä hyvää siinä on.

    VastaaPoista