hullu, vain hullu kohtaloaan pakenee

So sorry.

Viime postauksen jälkeen on tapahtunut paljon pahaa. Ehkä se ei tunnu kauhealta, kun sen sanon, mutta minulle se on pitkä loikka taaksepäin.

vaikeaa selittää ja ymmärtää, miten toisesta aina jälki jää

Mä luulin osanneeni kertoa historian kokeessa tarpeeksi edes kasin edestä, mutta ilmeisesti olin surkea - sain vain seiska plussan. Hyväksytyn uusintaa odottaessa. Uskon myös, että reputin matikan. Sen näkee sitten.

Haluaisin vain mennä nukkumaan ja nukkua huonon päivän pois. Olen taas kotikaupungissani, paikassa, jossa minua ei kaipaa kukaan muu kuin Prinsessa. Elämä täällä on useimmiten tylsää, ja viikonloput ahdistavia sekä yleensä myös hyvin yksinäisiä. Tuntuu pahalta, kun Jeanetella on hauskempaa täällä, kuin kämpillämme. Minulla se on juuri toisinpäin.

Viime viikonlopun ahdistuskohtaus meni ohi samana päivänä, mutta portaita en pääse vieläkään alas ilman sitä tunnetta. Olen ehkä tulossa hulluksi.

Last Cupcakella on jo yhdeksäkymmentä lukijaa, kiitos kaikille! ♥ Ette tiedäkään kuinka paljon tämä minulle merkitsee.

Haleja ja voimia,

( in English here)

Sometimes I think I'm going crazy

Minun ei pitänyt tulla kirjoittamaan, mutta nyt oli aivan pakko - ahdistustaso on pilvissä ja purskahdan itkuun hetkenä minä hyvänsä.
Miksi?
Koska en pääse huoneestani pois.
Ikävä kyllä luit aivan oikein. Huoneeseeni pääsee portaita pitkin, ja juuri nyt en uskalla mennä niitä alas.
En edes tiedä miksi, ihan kuin jalkani eivät tottelisi. Pelkään, että putoan jos edes yritän.
En ymmärrä, olen peloissani.

 Onko minussa jotain vialla?

// edit. Pääsin alas asti, mutta joka kerta tulee sama ongelma. Just a little bit insane.

I want you to notice when I'm not around

Hämmentävintä on nähdä, että ihmiset Italiasta, Saksasta ja Briteistä löytävät tiensä blogiini, josta eivät lopulta ymmärrä paljoakaan. Kääntöohjelmat voivat auttaa, ja kiitän niitä olemassaolostaan vaikka ovatkin aika epätarkkoja.

Oikeastaan mä tulin vain ilmoittamaan, etten ehdi luultavastikaan kirjoittaa nyt viikonloppuna tai alkuviikostakaan kauheasti postauksia, sillä koeviikko alkaa maanantaina tuskallisesti historian kokeella.

Ihanaa viikonloppua teille kaikille,

ps. For all the foreign people that somehow find their way to my blog:  I decided to make a page to my blog, that includes some translations of my posts when I feel like it. I did that so the main page of the blog won't look so messy with the translations. (link: EMILY WHINES IN ENGLISH)

Change the voices in your head, make them like you instead

Vihaan sitä, kun olen iloinen.

Miksi? Koska sen jälkeen tulee välttämättä se alakuloisuus takaisin. Pudotus on aina niin suuri, ja vielä joku kerta hajoan tömähtäessäni pohjalle.

Got out alive but with scars I can't forget

Viisi syytä miksi tästä päivästä tulee hyvä

♥ Nukuin kaksitoista tuntia heräämättä kertaakaan painajaisiin
♥ Prinsessa tulee meille yöksi
♥ Olen syönyt vain kerran, ja silloinkin oli oikeasti nälkä
♥ Olen parantumassa flunssasta
♥ Äiti on paremmassa kunnossa kuin viime viikonloppuna

Kolme syytä miksi tästä päivästä voi tulla huono

Syön liikaa
Läskiahdistus
Ahdistuskohtaus illalla > tosi paskaa seuraa

Wish me luck, voimia teille kaikille ♥

I’ll live everyday like my last and I’ll take none of this for granted

Kirjoittaminen on vaikeaa, kun ei ole aikaa eikä tahtoa kirjoittaa.
Olen miettinyt päivittäin, että tänään minun täytyy jo postata jotain, mutta en olekaan ehtinyt.
Uudessa kämpässä on kauheasti tekemistä, mutta nyt olen sairaana ja yksin kämpillä ja voin vihdoin kirjoittaa.

Odotan viikonloppua hulluna - pääsen kotiin. Vietin viime viikonlopun Helsingissä, joten en ole ollut kotona kahteen viikkoon. Kotona taas odottaa rakas vaakani, jonka tuomiota olen odottanut. Käymme nykyään kämppäkaverini Josen kanssa kerran viikossa aerobicissä, kaksi kertaa viikossa salilla ja minä käyn kerran tai kaksi viikossa tanssimassa. Olen aika ylpeä itsestäni, mutta tiedän, että nykyisellä ruokavaliollani tuo ei auta mitään.

Tekee mieli syödä - en saa. Läksyt, siivoaminen ja pakkaaminen eivät odota. Ehkä ne vievät ajatukseni pois syömisestä; mulla ei ole edes nälkä.